Perinteisten tarhan ja ala-asteen jälkeen siirryin Myllyharjun yläasteelle, ja josta sitten (kyllästyneenä pänttäämiseen
ja muutenkin koulunkäyntiin) hakeuduin Kotkan merimiesammattikouluun, silmissäni mieletön merimies-ura siintäen.
Tylsähkön (lue: kiltin) opiskelija-elämän - ja muun hölmöilyn jälkeen - valmistuin laivakokiksi keväällä -95.

Tammikuussa 1998 aloitin ravintola- ja suurtalousesimies opinnot Lahdessa Fellmanni-instituutissa (nykyisin Lahden ravitsemis-
ja matkailualan oppilaitos). Eli seuraavat pari vuotta menivätkin opiskellen ja työskennellen yhtäaikaa, välillä
jaksaen ja välillä sitten hieman hällä väliä meiningillä...

Tammi-helmikuussa 2001 suoritin esimiestyöharjoitteluni Kouvolan keskuskeittiöllä, ja sain sieltä samalla päättötyölleni aiheen:
Suunnittelin heille (8 viikon) kiertävän kasvisruokalistan normaalin ruokalistan rinnalle. Saman vuoden toukokuussa oli jo sitten
päättötyö -seminaari, ja sen jälkeen viimeinkin se kauan kaivattu hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen paperi kädessä!

Työharjoittelun lomassa ehdin käydä kansalaisopistolla suorittamassa kotisivujen teko -kurssin,
jonka tuotoksia te kaikki siellä saatte nyt ihailla! :) Samoin kuin helmikuun alkupäivät vietin Raumalla, työnantajani
järjestämällä ensiapukurssilla. Mikä oli sikäli pakko käydä suorittamassa, jos meinasin saada pätevyyskirjani uusittua ja näin ollen vielä
päästä töihinkin takaisin joskus! Ja sellainen kummajainenhan minä olen, että töihinkin haluan jopa oikein mennä! ;)
Kurssi meni kunnialla läpi, vaikken siitä sitä tohtorin lupakirjaa sitten saanutkaan...

Työpaikkani

Työskentelin viisi ja puoli vuotta talousapulaisena rahtilaivalla nimeltä Railship 1. Ajelimme edestakaisin Turun ja Travemünden
(se on Saksassa jos ette satu tietämään!) väliä vakiovuorona. Ja niiden vuosien aikana tulivat maisemat jo aika hyvin tutuiksi,
kun tuota samaa väliä sahattiin koko ajan. Työvuoroni kestivät aina kerrallaan kolme viikkoa, ja sen jälkeen minulla oli myös kolme
viikkoa vapaata. Ihan kiva systeemi! :) Railship rakennettiin vuonna 1979, joten sieltä oli matkustajien ihan turha etsiä mitään diskoja tai
muita turistilaivojen hömpötyksiä. Pituutta laivalla oli reilut 170 metriä. Lastina kuljetimme vähän kaikennäköistä; kontteja, junanvaunuja,
trailereita, irtoperiä, maatalouskoneita etc. Mukaamme mahtui myös 12 matkustajaa; he olivat pääasiassa rekkakuskeja.
Joskus kesäisin, kun muu Eurooppa vietti kesälomaa, otimme mukaan myös ihan turisteja. Minun työnkuvaani kuului esimerkiksi matkustajien
hyvinvoinnista huolehtiminen matkan aikana. Lisäksi tein tarjoilijan ja siivoojan töitä, sekä auttelin tarvittaessa keittiössä.

Sitten laiva myytiin ja heinäkuun 20. päivänä 2001, luovutimme laivan Saksassa Flender Werftin telakalla kouralliselle
intialaisia, joille se oli myyty. Laivan kohtalona oli päätyä romutettavaksi Bangladeshiin.

Sitten puhaltelivatkin uudet tuulet: Aloitin elokuussa 2001 työskentelyn kemikaalitankkeri Kemirassa, kokki-talousapulaisena.
Liikennöinti tapahtui Kokkolasta (toisinaan Ukista elikkäs Uudestakaupungista), ja reissut suuntautuivat esimerkiksi
Hollantiin (Vlissingen), Tanskaan (Kolding, Fredericia) ja Ruotsiin (Helsinborg, Köping, Gotland). Huhu kertoi laivan käyneen myös toisinaan
Saksassa (Wismarissa) ja Englannissa. Lastina kuljettelimme erilaisia happoja, esimerkiksi suola-, typpi- ja rikkihappoa.
Storungsista (Gotlannista) haettiin kalkkikiveä, ja olipa mukana joskus sianrehuakin! =) Itse laivahan oli kooltaan edelliseen työpaikkaani
verrattuna melkein puolet pienempi. - Koinkin itseasiassa aikamoisen järkytyksen nähdessäni sen ensimmäisen kerran. :(

Toukokuussa 2004 Kemirakin sitten myytiin ja se kulkee nykyisin nimen Sinbad alla, edelleen Kokkolasta samoja lasteja kuljettaen.
Tämän kertaisen laivan myynnin yhteydessä minut sitten irtisanottiin, monen muun ohella. Sen jälkeen olinkin sitten vuoden 2004 loppuun asti
tekemässä irtisanomisaikaani Helsingistä Saksaan liikennöivällä Finnpartnerilla.

Vuoden 2005 alussa olin noin puolitoista kuukautta työttömänä, kunnes helmikuussa aloitin talousapulaisena maarianhaminalaisen
varustamo Gustav Eriksonin laivassa Finnoak. Finnoak kuljettaa rahtia Helsingistä ja Kotkasta Puolan Gdyniaan. Mukaansa se voi
ottaa myös 12 rekkakuskia. Paikkani Finnoakissa ehdittiin juuri kesä-heinäkuussa vakinaistaa, kun sain soiton edelliseltä työnantajaltani.
Minulle tarjottiin kokki / talousapulaisen paikkaa laivasta MS Rider, joka liikennöi Turun ja Saksan väliä kontteja, junanvaunuja,
trailereita ja uusia Porscheja kuljettaen. Eli ympyrä on taas sulkeutunut. :)

Takaisin etusivulle